Ensimmäinen Ikilehto rakentuu ikiaikaisella Kolilla

Kolin Ikilehto sijaitsee Räsävaaralla, noin kolme kilometriä Kolin kylältä. Läheltä Kolin Ikilehtoa kulkee myös UKK-vaellusreitti. Räsävaaran huipulla on näkötorni, josta näkee kauas kirkasvetisten lampien ja vaarojen yli.

Kolin Ikilehtoon kuljetaan Räsävaarantieltä Muistopolkua pitkin metsän siimekseen. Lehtoa ympäröivät korkeat havupuut. Keskellä lehtoa on valoisa lintulehto. Eteläreunan Metsäpuutarhaan voi istuttaa villikukkia ja uusia muistopuita. Lehdon länsireunalla kulkee kirkasvetinen puro.

Kolin Ikilehtoa vaalitaan suojelumetsänä, asettuen osaksi Kolin kansallispuiston ja Kolin seudun pienikokoisten suojelualueiden muodostamaa mosaiikkia.

Tunnetuksi Koli tuli 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa useiden suomalaisten taiteilijoiden töiden kautta. Säveltäjämestari Jean Sibelius piti Kolia elämänsä suurimpana kokemuksena, ja joka tiettävästi oli innoittajana hänen neljännen sinfoniansa syntyyn. Kolista tuli suomalaisen kulttuurimaiseman ja suomalaisuuden symboli. Kolin tummia kukkuloita pidettiin muinoin pyhinä jumalten tai vainajien asuinsijoina.

Kolilla Linnunkoto-uurnassa pesivät mielellään talitiainen, sinitiainen ja hömötiainen.

Alueen lajisto

Luoteisosassa valtapuulaji on kuusi, jonka joukossa on hieskoivua ja hieman haapaa. Pensaskerroksessa kasvaa pajua, tuomea ja paatsamaa. Alueen maasto vaihtelee mustikkatyypin tuoreesta kankaasta kuusivaltaiseen saniais- ja lehtokorpeen. Alueella on paikoin runsaasti myös karjalanruusua, joka on Pohjois-Karjalan maakuntakukka. Ruoho- ja lehtokorpimaisuutta esiintyy erityisesti palstan keskisessä ja pohjoisessa osassa, jossa kenttäkerroksen kasvillisuuden valtalajit ovat mesiangervo, järvikorte ja soreahiirenporras. Pensaskerroksessa kasvaa harmaaleppää, pajua, tuomea ja paatsamaa. Valtapuu on hieskoivu.

Palstan keskiosa on hyvin luhtaista ja pohjakerroksessa esiintyy runsaasti lehväsammalia. Kaikkein kosteimmilla alueilla kasvaa raatetta ja rentukkaa, muutoin pääosan kenttäkerroksen kasvillisuudesta muodostaa mesiangervo, ojakellukka, suokeltto, luhtamatara, suokorte, suo- ja korpiorvokki sekä huopaohdake.

Puulajeina ovat haapa, kuusi ja tuomi. Lehtoisuus on erittäin voimakasta, ja tästä kertovat erityisesti alueella kasvavat näsiä, mustakonnanmarja, pohjanpunaherukka ja koiranheisi. Vanhoina jäänteinä viljelykäytöstä alueella kasvavat muun muassa peltopillike, nurmitädyke, isolaukku, aho- ja peltomatara sekä aito- ja hiirenvirna, niittynätkelmä, särmäkuisma, poimulehti ja harakankello.

Ikilehdossa asustavat mm. talitiainen, sinitiainen, hömötiainen, peukaloinen, puukiipijä, peippo, tiltaltti, pajulintu, punatulkku, käpytikka, mustarastas, punakylkirastas, harakka, pyy ja käki.

Suunnitellut alueet muistotilaisuuksille

Kolin Ikilehtoon on muistotilaisuuksia varten suunniteltu oma tila Metsäkaari. Lisäksi lehtoon on tulossa Hiljentymisen lähde hiljentymispaikka sekä Jatulintarha mietiskelylabyrintti.

Havainnekuvissa rakenteet ovat yksinkertaistettuja elementtejä. Metsäkaari ja Hiljentymisen lähde tullaan rakentamaan paikalta nostetuista luonnonkivistä, jolloin niiden olemus sopii kauniisti metsän siimekseen. Havainnekuvat on suunnitellut Veera Varpa, Sulokivi Oy.

Metsäkaari

Metsäkaari on Ikilehdon etäläiseen osaan rakennettava tila muistotilaisuuden järjestämiseen. Tila tulee olemaan osin katettu ja sen edustaa tulee reunustamaan Muistomuuri, johon voi nostaa lyhtyjä. Katoksessa on kiinteät kalusteet, jossa saattoväen on mahdollista istua. Liikuteltava puhujankoroke tulen luona ja avoin tila antavat mahdollisuuden suunnitella tilaisuuteen esimerkiksi muistopuheita tai musiikkiesityksiä..

HILJENTYMISEN LÄHDE

Kävelyetäisyydellä Metsäkaarelta tulee sijaitsemaan Hiljentymisen lähde. Hiljentymisalue on kahdeksikon muotoinen, iäisyyden symboli. Hiljentymispaikan toisessa silmukassa on lähde ja sen vastaparina toisessa silmukassa on tulisija. Tulipaikka on turvallisesti luonnonkivin reunustetulla alueella.

Erilaiset tunnelmat

Hautapaikan voi valita läheiselle tai itselleen ennakkoon erilaisista tunnelmista. Ikilehdon polkuja kulkiessa siirtyy tummasta havumetsästä valoisaan lintulehtoon, jossa korkeat saniaiset, sammaleet ja mustikanvarvut johdattelevat kukkaniitylle ja kirkasvetistä puroa seuraamalla löytää ruusupensaille.

Nuori mänty aamuauringon valaisemana metsässä vanhojen puiden ympäröimänä.

Muistopuut

Ikilehto tulee tarjoamaan mahdollisuuden istuttaa muistopuun hautausmaalle. Muistopuulajin voi valita BenuTreen vaihtoehdoista, jotka sopivat osaksi Kolin Ikilehdon luontoa. Hautausmaalle voi istuttaa yhteensä 20 puuntaimea, kahdelle hautalohkolle Pihlajanoksa ja Saarnipuu.

Metsäpuutarha

Metsäpuutarhat ovat villikukkaniittyjä, jonne voi sirotella tai kätkeä tuhkan. Hautapaikkaa ei valita tarkemmin. Metsäpuutarhaan ei voi istuttaa puuntaimia tai ripustaa Linnunkoto-uurnia, mutta muistotilaisuuden yhteydessä voi istuttaa sirottelualueelle kukansiemeniä, jotka ovat sekoitus paikallisia villikukkia. Ikilehdossa on kaksi Metsäpuutarhaa, hautalohkot Kieloniitty ja Metsätähti. Yhteensä kahden metsäpuutarhan kantokyky on 140 vainajan tuhkalle.

Syksyinen metsä, oransseja lehtiä maassa. Puunrunkoon on kiinnitetty linnunkoto. Kauempana koivunrunkoja.

Lintulehto

Lintulehto on valoisa koivuja ja haapoja kasvava lintujen suosima Ikilehdon sydän. Lintulehtoon ei voi istuttaa puuntaimia, mutta täällä voi valita jo kasvavista lehtipuista oman nimikkopuun ja Linnunkoto sopii tänne hyvin. Nimikkopuun juurille voi halutessaan istuttaa myös villikukkia. Lintulehtoon voidaan laskea 112 vainajan tuhkat. Näille hautapaikoille voidaan myös suojata sukupuu, eli varata oman hautapaikan sijoilta esimerkiksi puolisolle tai muille perheenjäsenille paikka laskea tuhkat. Lintulehdossa sijaitsevat hautalohkot Koivikko, Saniaiset, Mustikkametsä ja Ruusupensaat.

Keväinen metsä, puiden juurakkoa ja lumipälviä. Taustalla vettä ja kaislaa.

Ikihongat

Hautausmaan uloimmassa siimeksessä kasvaa havupuita. Varjoisten ikihonkien ikä ylittää Suomen itsenäisyyden. Nimikkopuun kivikkoiseen maastoon voi sirotella tuhkat luonnonkivien lomaan. Mäntyihin voi nostaa myös Linnunkoto-uurnan, mutta kuusiin niitä on vaikea kiinnittää. Tänne ei voi istuttaa puuntaimia tai villikukan siemeniä. Ikihonkien luona on kaksi hautalohkoa, Käpy ja Siimes. Hautapaikkoja on 125. Ikihonkien luona sijaitsee muistopenkki hiljentymiseen.