Lakihelppi
Viralliset asiakirjat juristin avulla
Virallisten asiakirjojen valmisteluissa Ikilehto toimii yhteistyössä Lakihelppi-palvelun kanssa. Asiakirjat saa tilattua ilman ajanvarausta asiaan erikoistuneelta juristilta. Loppulaskua ei tarvitse pelätä, sillä hinnat ilmoitetaan etukäteen. Lakihelpin juristit palvelevat asiakasta henkilökohtaisesti ja palvelun maksu tapahtuu jälkikäteen laskulla. Lakihelpin juristin kanssa valmistelluista asakirjoista saa 5% alennuksen käyttämällä koodia ”ikilehto”.
Esimerkiksi juristin laatiman testamentin hinta on 200 € ja edunvalvontavaltuutuksen 195 €. Perukirjassa hinta riippuu sen laajuudesta, hinta on alkaen 400 €. Voit täyttää tapaustasi koskevat tiedot palveluun ja saat heti tarjouksen asian hoitamisesta. Voit valita pelkän asiakirjan tai myös tapaamisen, joka useimmiten järjestetään etänä. Erillisen sopimuksen mukaan tilaisuuden voi järjestää myös kasvotusten.
Pyysimme Lakihelpin perustajaosakas Katariina Ruuskaselta (juristi, OTM) vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.
Hän koosti myös alla olevan hyödyllisen sanaston avaamaan asiakirjoihin liittyviä käsitteitä.
Edunvalvontavaltuutus on laaja valtuutus, jolla henkilö määrää toisen henkilön hoitamaan taloudellisia ja terveyteen liittyviä asioitaan. Valtuutus laitetaan voimaan, jos henkilö ei itse enää kykene huolehtimaan asioistaan. Tätä asiakirjaa käytetään siis mahdollisesti henkilön elinaikana.
Edunvalvonta tarkoittaa sitä, että toinen henkilö hoitaa asioita henkilön puolesta. Henkilö voi olla edunvalvonnassa, jos hän ei itse kykene huolehtimaan enää asioistaan. Tämä on siis laajempi valtuus, kuin esimerkiksi oikeudet verkkopankkiin. Edunvalvojana voi toimia edunvalvontavaltuutuksessa mainittu henkilö tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi virallinen edunvalvoja eli valtion virkamies.
Testamentti on ainut asiakirja, jolla henkilö voi määrätä siitä, mitä hänen omaisuudelleen tapahtuu hänen kuoltuaan. Tällä asiakirjalla määrätään siis kuoleman jälkeisestä ajasta.
Ennakkoperintö on oikeudellinen toimi, jossa henkilö elinaikanaan antaa perintöä haluamalleen henkilölle. Tästä tulisi laatia asiakirja, jotta ennakkoperintö tulee huomioiduksi perinnönjaossa oikein.
Perukirja laaditaan jokaisen henkilön kuoltua. Perukirja toimii luettelona henkilön varoista ja veloista sekä toimii myös veroilmoituksena perintöverotusta varten. Perukirja käy myös ilmi kuolinpesän oikeudenomistajat eli mm. kuolinpesän osakkaat eli perilliset sekä testamentinsaajat. Perukirjasta täytyy laatia erikseen vielä perinnönjako.
Perinnönjako tarkoittaa sitä, että perintö jaetaan perinnönjakokirjalla tai perinnönjakosopimuksella, joka voidaan laatia perukirjan jälkeen. Esimerkiksi rahojen tai kiinteistön siirtämiseen vaaditaan usein perinönnjasopimus. Jos kuollut henkilö on ollut avioliitossa, perukirjan ja perinnönjaon välissä on tehtävä ositus. Juristi voi tehdä osituksen myös perinnönjaon yhteydessä.
Ositus on juridinen toimenpide, josta laaditaan ositussopimus. Ositus täytyy tehdä aina avioliiton päättyessä, päättyipä se sitten eroon tai toisen puolison kuolemaan. Osituksella puretaan aviopuolisoiden avio-oikeus. Kuolema tai ero ei siis pura tätä, vaan se on tehtävä ositussopimuksella. Jos ositusta ei tehdä, avio-oikeus voi jäädä voimaan puolisoiden välille kymmeniksi vuosiksikin, joka tarkoittaa sitä, että toisella puolisolla on oikeus toisen varallisuuteen.
