Hautaustoiminta muuttuu megatrendien mukana – Ikilehto tarjoaa paluuta luontoon
Ilmastokriisin edetessä ja luonnon monimuotoisuuden huvetessa myös konservatiivisena pidetty hautausala on murroksessa: Arkkuhautausten suosio vähenee ja polttotuhkauksen kasvaa. Suomen markkinoille pyritään tuomaan myös vaihtoehtoisia vainajan käsittelymenetelmiä, esimerkiksi vesituhkausta, jonka ilmastovaikutuksia pidetään tutkimusten mukaan perinteistä polttohautausta pienempinä.
Myös hautaus- ja hautajaistavat ovat murroksessa. Ilmiön taustalla vaikuttavat globaalit megatrendit kuten luontokato, kasvavat eettisyyden ja ekologisuuden vaatimukset ja kaupungistuminen sekä uudet yksilöllisemmät kuluttamisen tavat ja kasvava monikulttuurisuus. Näihin muutostoiveisiin pyrkii vastaamaan suomalainen Ikilehto, joka on rakentamassa Suomen ensimmäistä luonnonhautausmaata Kolille. Esikuvaa Ikilehdolle on haettu Hollannista, jossa luonnonhautausmaita on jo useita.
Ikilehdon kehityspäällikkö Stephanie Sinclair-Lappi kertoo, että Ikilehdon toimintaa ohjaa yhteiskuntavastuu, jossa luonnon monimuotoisuus on aina etusijalla. Käytännössä se näkyy siten, että toiminnan luontovaikutukset pyritään minimoimaan ja ne on huomioitu osana toiminnan suunnitteluprosesseissa ja luonnonhautausmaan ylläpidossa. Ikilehdon toimintaperiaatteisiin kuuluu, että luonnonhautausmaalle tehdään mahdollisimman vähän maiseman muokkausta, hautausmaan ylläpidossa ei käytetä torjunta-aineita ja vainajaa kunnioitetaan esimerkiksi muistopuulla perinteisen suuren hautakiven sijaan. Vainajan tuhkat voidaan myös noutaa ekologisessa Linnunkoto-uurnassa, joka tuhkien sirottelun jälkeen ripustetaan Ikilehdon puuhun, jolloin se toimii lehdon lintujen pesimispaikkoina.
Lisäksi Sinclair-Lappi painottaa, että Ikilehdolle on tärkeää ymmärtää oman toimintansa ilmastovaikutukset numeerisesti, minkä vuoksi Ikilehto on laskenut luonnollisen hautauksensa hiilijalanjäljen: yksi hautaus Ikilehtoon tuottaa noin 30 hiilidioksidiekvivalenttikiloa. Tämä vastaa suurinpiirtein 30 maitolitran tuotannosta syntyvää hiilijalanjälkeä tai 170 kilometrin matkaa, joka on ajettu keskivertoautolla.
Sinclair-Lappi paljastaa, että Ikilehdon seuraavana tavoitteena on vertailukelpoisen hiilijalanjälkilaskelman tuottaminen perinteiselle hautausmaalle ja traditionaaliselle vainajan käsittelylle, jonka avulla voidaan todentaa ja tehdä näkyväksi luonnonhautausmaatoiminnan ja vesituhkauksen ilmastohyödyt. Laskelmaa odotellessa, jokainen meistä voi luonnossa samoillessaan pohtia myös omaa viimeistä leposijaansa avoimin ja rauhallisin mielin.
